Myymälä: Muuntotie 1, 01510 Vantaa | 010 666 7282 | Sähköposti: info@mrlvi.fi | Avoinna ark. 8-16

Myymälä: Muuntotie 1, 01510 Vantaa | 010 666 7282 | Sähköposti: info@mrlvi.fi | Avoinna ark. 8-16

 x 

Mr.LVI Lämpöpumpppuhuolto.com on lämpöpumppujen ammattilainen

Lämpöpumput myynti, asennus, huolto, vikakorjaus, tarvikkeet ja varaosat

TIETOA ILMALÄMPÖPUMPPUISTA - FAQ


OPAS ILMALÄMPÖPUMPUN VALINTAAN

Tutustu tietopakettiimme tällä sivustolla ilmalämpöpumpuista ennen hankintaa ja asennusta.
Foorumit saattavat jättää jotain kertomatta.

Pyrimme antamaan vastauksia yleisimmin esitettyihin kysymyksiin (FAQ - Frequently Asked Questions).

Ilma-ilmalämpöpumpussa lämpö otetaan ulkoilmasta ja luovutetaan tavallisesti suoraan huoneilmaan. Pumpun sisäyksikön sijoittamisessa on tärkeää, että lämmin ilma pääsee hyvin eri puolille asuntoa. Ilma-ilmalämpöpumppua voidaan käyttää myös asunnon jäähdyttämiseen/viilentämiseen.

UUTTA 2016! Mr.LVI ILMALÄMPÖPUMPPUVERTAILU

Pyrimme palvelelemaan Sinua mahdollisimman hyvin!

Kasasimme vertailutaulukon ilmalämpöpumpuista, joissa vertailemme suosituimpia ilmalämpöpumppu-malleja. Markkinoilla on paljon malleja, erilliasia arvoja. Vertailutaulukkossamme olemme koonneet ilmalämpöpumpun valinnassa meidän mielestämme tärkeimmät arvot, jotta voit tehdä valintapäätöksen helpommin. Autamme mielellämme Sinua ilmalämpöpumpun valinnassa.

MrLVI ilmalämpöpumppu-vertailu

 

COP vaihtui SCOPiksi

SCOP (Seasonal Coefficient of Performance) on lämmityskauden lämpökerroin. SCOP laskentaan erikseen kullekin määrätylle lämmityskaudelle (neljä eri ulkolämpötilaa), koska sovellettavat lämpötilavälit, perusmitoituslämpötilat ja mitoituskuormat ovat lämmityskausikohtaisia. Eurooppa on lisäksi jaettu kolmeen eri ilmastovyöhykkeeseen, Etelä-Euroopan lämpimän alueen laskenta perustuu Ateenan, Keski-Euroopan alueen Strasbourgin ja Pohjois-Euroopoan kylmän alueen laskenta Helsingin ilmasto-olosuhteisiin.

Vuoden 2013 alusta astui voimaan uusi 0 – 12 kW:n kokoisia ilmalämpöpumppuja koskeva EU-direktiiviin perustuva asetus. Sen mukaisesti kaikkien uusien ilmalämpöpumppujen tulee täyttää uusi SCOP-arvo, mikä kuvaa vuosihyötysuhdetta. Toisin kuin tiettyyn lämpötilaan sidottu (+7C) hetkellinen hyötysuhde COP, huomioi SCOP koko vuoden keskimääräiset lämpötilat. Asetuksessa on määritelty kolme erilaista lämpötilavyöhykettä, joista keskimääräisen lämpötilavyöhykkeen mukaisesti mitatut luvut on valmistajien ilmoitettava.

Vuoden alusta voimaan tulleet vähimmäisvaatimukset kiristyvät 1.1.2014, jolloin ilmalämpöpumpuilta vaaditaan vähintään 3,80 SCOP-arvoa keskimääräisessä lämpötilavyöhykkeessä.


HYÖTYSUHDE (COP)

Nykyisin ilmalämpöpumppujen ilmoitettu suorituskerroin (COP, Coefficient Of Performance) lämmityskäytössä on jopa yli viiden (COP > 5), kun ulkolämpötila on +7 °C. Tällöin yhdellä kilowattitunnilla sähköä saadaan siirrettyä yli viisi kilowattituntia lämpöä. Ulkoilman kylmetessä suorituskerroin ja pumpun lämmönsiirtokyky heikkenevät. Kehittyneimmät pumput tuottavat vielä liki -20 °C pakkasella lämpöä lähes kahden suorituskertoimella (COP ≈ 2).

Mikäli lämmityskäytössä tavoitellaan energiasäätöä ilmalämpöpumpussa lämmitysteho, määrästä riippumatta, on energiatehokasta vasta suotuisalla COP-kertoimella. Toisaalta pelkkä korkea COP ei lämmitä eikä korkea lämmitysteho ole välttämättä energiatehokasta. Yleensä ilmalämpöpumpun hyötysuhde koneen käydessä osateholla on merkittävästi suurempi kuin jos kone joutuisi käymään koko tehollaan. Siten lämpöpumppujen teholuokkia tarkasteltaessa on huomioitava lämmitysteho (kW), jäähdytysteho (kW), COP, ottoteho (kW), EER sekä energiatehokkuus osa- ja täysteholla.

 

Suomen lämpöpumppuyhdistys ry:n toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen vinkit

COP:tä turha ylikorostaa

COP on noussut lämpöpumppujen markkinoinnissa näkyvään asemaan hieman samalla tavalla kuin megapikselit digikameroissa vuosituhannen alussa. Maallikko laittaa laitteet mielessään paremmuusjärjestykseen helposti hahmotettavan luvun perusteella, koska ei osaa vertailla niiden muita teknisiä ominaisuuksia.COP on kuitenkin vain yksi laitetta kuvaava suure. Tähtitieteellisestä teoreettisesta COP:stä ei ole juuri iloa, jos laite reistailee tosielämässä yhtenään.

Jussi Hirvonen suosittelee antamaan COP:tä enemmän painoarvoa toteutuneille näytöille laitteen toiminnasta ja laitetoimittajan ammattitaidolle.

– Varmistaisin ensimmäiseksi, että lämpöpumppu on suunniteltu pohjoismaisiin oloihin ja että sillä on täältä referenssejä. Kysyisin ilmalämpöpumpun COP:tä –15 tai –20 asteessa. Myyjä joko pystyy vastaamaan tähän tai ei, mistä selviää, onko laitteesta kokemuksia olosuhteissamme.

Myyjä tärkeä siinä missä laite

– Seuraavaksi katsoisin laitteen myyvän ja asentavan yrityksen taustoja. Onko se asentanut laitteita pitkään, ovatko firman asiat kunnossa, onko takuuasioita mietitty sekä onko huoltoa ja varaosia saatavissa.

Hirvonen kannustaa vaatimaan lämpöpumpputoimittajilta perusteellisia tarjouksia. Näin saa tärkeää tietoa lämpöpumppuvaihtoehdoista – ja myös kauppiaasta.

– Kun kuluttaja on ostovaiheessa iskussa, hän pyytää tarjouksen, jossa on laskettu, paljonko pumpulla säästää ja mitä se maksaa. Laskelman voi pyytää eri lämpöpumpputyypeille ilmalämpöpumpusta maalämpöön. Toimijat, jotka ovat vakavissaan asiakkaan asialla, tekevät perusteellista työtä ja laskevat vaihtoehdot.

Lähde: Suomen lämpöpumppuyhdistys ry

Lue lisää Suomen lämpöpumppuyhdistyksen sivuilta


VALINTA: Kumpi on tärkeämpää lämmitys vai jäähdytys/viilennys?

Nyrkkisääntönä lasketaan, että 1 kW riittää n. 30 m2 lämmitykseen ja n. 20 m2 jäähdytykseen/viilennykseen.


Oikean tehoista ilmalämpöpumppua valittaessa on huomioitava talon koko ja energialuokka - elikkä kuinka hyvin lämpö pysyy talon sisällä. (eristys, ilmanvaihto, ikkunat, ym). Jäähdytystehoa laskettaessa on huomioitava talon kokonaislämpökuorma, johon vaikuttavat mm. ikkunoiden suunta ja pinta-ala, kattorakenne, sauna, kodinkoneet, valaistus ja asukkaiden lukumäärä.


Lämmityskäyttöön 100 m2 omakotitaloon riittää 3,5 kW lämmitysteho. Mikäli kuitenkin kesällä on suuri jäähdytys/viilennystarve - suosittelemme tehokkaampaa mallia. Lämmityskäytössä invertteri-malli on parempi vaihtoehto. Jäähdytyskäytössä ON/OFF-malli on edullinen ja hyvä valinta.

 

LÄMMITYS 

Lämpöä lämmitykseen voidaan siis ottaa suoraan ulkoilmasta. Se on kannattavaa monestakin syystä. Tärkein syy on se, että oikein asennettu, mitoitettu ja käytetty ulkoilmalämpöpumppu alentaa lämmityskustannuksia noin 30-40%.

Ilma-ilmalämpöpumppu sopii päälämmitysjärjestelmän lisälaitteeksi, sillä sen avulla ei pystytä Suomessa kattamaan talven kylmimmän kauden lämmitystehontarvetta. Ilma-ilmalämpöpumpun käyttö on järkevintä suoran sähkölämmityksen rinnalla, jolloin sähköä säästyy keväällä ja syksyllä.

Maantieteellisesti tarkastellen lämpöpumpusta saa parhaan hyödyn eteläisen Suomen sisäosissa. Ulkoilmalämpöpumpun suorituskyky on verrannollinen ulkoilman lämpötilaan. Kun ulkoilman lämpötila laskee alle –20 ° C, on ilmalämpöpumpun suorituskyky huono.

Vain poistoilmalämpöpumppu on säästä riippumaton, sillä se ottaa lämpöä talteen sisäilmasta.

 

JÄÄHDYTYS/VIILENNYS

HANKI MUKAVUUTTA JA SYVIÄ UNIA KESÄHELTEISIIN ILMALÄMPÖPUMPUN AVULLA.

Useimmilla ilma-ilmalämpöpumpuilla voidaan jäähdytys/viilennystoiminnan ansiosta parantaa sisäilmaolosuhteita kesäisin, sillä sitä voidaan käyttää tehokkaasti jäähdytykseen/viilennykseen. Maailmalla jäähdytykseen /viilennykseen käytetään miljoonia lämpöpumppuja.
Jäähdytystä/viilennystä varten lämpöpumpun koneisto käännetään toimimaan toiseen suuntaan, jolloin sisäyksikkö jäähdyttää/viilentää sisäilmaa ja ulkoyksikkö poistaa lämmön ulos.

Jos jäähdytät/viilennät ilmalämpöpumpulla,tee se järkevästi.


Ei kuitenkaan pidä jäähdyttää/viilentää liikaa. Jos talon sisäpinnat jäähtyvät/viilentyvät liikaa, kosteus tiivistyy lämpimästä ulkoilmasta seinien tai lattian pinnalle, mistä voi seurata kosteusongelmia. Myös terveys saattaa kärsiä liiallisesta jäähdytyksestä. Sisälämpötilan laskeminen kesähelteillä alle 23–24 asteen voi aiheuttaa vilustumisen, mutta jo muutaman asteen jäähdytys/viilennys parantaa asumismukavuutta merkittävästi.
On hyvä muistaa, että jäähdytys/viilennys kuluttaa sähköä. Sähkönkulutuksen seuraamiseksi lämpöpumpulle voidaan asentaa oma sähkömittari. Järkevästi käyttäen 150 neliön talossa jäähdytykseen/viilennykseen kuluu vuodessa noin 200–300 kilowattituntia.

Ilmalämpöpumpun sijoittelu

Pumpun sisä- ja ulkoyksikön sijoittelu on suunniteltava asiantuntijan kanssa. Samoin kaikki asennukset on syytä teettää sertifioidulla asentajalla. Yksiköt on sijoitettava mahdollisimman lähelle toisiaan. Kylmäaineputket on eristettävä ja koteloitava hyvin.

 

 

   

TARVITSETKO LISÄTIETOA?

Mr.LVI ammattilaiset auttavat sinua veloituksetta tuotteisiin liittyvissä kysymyksissä. Soita meille tai lähetä kysymyksesi oheisella lomakkeella.

010 666 7282

Asiakaspalvelu avoinna MA-PE 8:00-16:00

YhteydenottoLomakeLyhyt

Käytössä olevan vanhan lämpöpumpun yleisimmät ongelmat: - lämpöpumppu ei käynnisty - ei lämmitä - käyntiääni poikkeaa normaalista - vettä vuotaa lattialle - ei pysy käynnissä - ilmanvaihto tai jäähdytys/viilennys ei toimi - lämmitys toimii vain osittain - näyttö on pimeänä - kuluttaa normaalia enemmän sähköä.

Soita Mr.LVI lämpöpumppujen ammattilaiselle 010 666 72 82 tai Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.