TIETOA MAALÄMPÖPUMPUISTA

MAALÄMPÖ

Maalämpö on ihanteellinen lämmitysmuoto suuriin taloihin joissa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä. Maalämpöpumppu on aina mitoitettava kohteen mukaan, jolloin varmistutaan että rakennukseen asennetaan juuri oikean kokoinen lämpöpumppu sekä keruupiiri. Sopivin järjestelmä riippuu talosi sijainnista, kalliopohjasta sekä siitä haluatko kaivaa puutarhasi jne.

Maalämpö on lämmitysmuotona erittäin suosittu sen edullisen käytön sekä huolettomuuden vuoksi. Tutkimuksen mukaan (HSY:n Ilmastoinfo, 2018) lämmitystavan vaihtamista suunnittelevista 55% harkitsee maalämpöä uudeksi lämmitysmuodoksi.

Maalämpöpumpun hankinnan suunnitteluvaiheessa kannattaa jo miettiä maakylmän hyödyntämistä, sillä jäähdytyslaitteiston asentaminen maalämpöpumpun asennuksen yhteydessä on halvempi kuin jälkiasennuksena.

MAALÄMMÖN HYÖDYT

Maalämpö on taloudellinen lämmitysmuoto joka nostaa asuntosi arvoa vähintään maalämmön sijoituksen verran.
Maalämpö on vaivaton, eikä se vaadi juurikaan huoltoa.
Maalämpö on ympäristöystävällinen energiamuoto joka käyttää hyväkseen auringon maaperään varastoimaa uusiutuvaa energiaa.
Maalämpö on on mahdollista yhdistää myös muihin lämmönlähteisiin, kuten esim. aurinkoenergiaan.
Maalämmön asennus mahdollistaa myös viilennyksen. Maakylmän käyttökustannukset ovat erittäin edulliset!

MAALÄMMÖN HAITAT

Maalämpö vaatii suuren sijoituksen, sillä maalämpöpumppu, lämpökaivon poraus ja maalämpöpumpun asennus ovat melko suuri investointi. Säästöä alkaa kuitenkin kertyä ensimmäisestä päivästä alkaen.
Maalämmön asennusta varten on porattava lämpökaivo tai kaivettava laaja kuoppa lämmönkeräimille. Joissain tapauksissa se ei ole mahdollista ja silloin kannattaa miettiä ilma-vesilämpöpumpun asennusta.
Lisäksi maalämmön asennusta varten on haettava lupaa kunnalta, mutta se on usein pelkkä muodollisuus.

MAALÄMMÖN LÄMMÖNLÄHTEET

Maalämpöpumppu kerää auringon tuottamaa energiaa kalliosta, maaperästä tai vedestä.

Jos lämpö otetaan talteen kalliosta, maahan porataan 70-200m syvä lämpökaivo joka vaatii vain vähän tilaa pihalta, sillä sen voi porata pienimpäänkin puutarhaan.

Keräimet voidaan asentaa myös pintamaahan vaakatasoon 100-120 cm syvyyteen suuremmalle tontille jolloin vältytään kalliilta poraukselta. Lämmönkeruuputkisto ei haittaa puutarhan hoitoa tai kukkaistutuksia.

Jos kohde sijaitsee järven rannalla, pintamaakeräimet voidaan ankkuroida myös järven pohjaan n. 3 metrin syvyyteen, joka ei mielellään saa kuitenkaan olla virtaava joki.

Mikäli pohjavesi on helposti käytettävissä, myös sitä voidaan käyttää lämmönlähteenä, sillä pohjaveden lämpötila on 4 ja 12 asteen välillä ympäri vuoden. Silloin käytetään normaalisti yhtä kaivoa pohjaveden ottoon ja toista sen palauttamiseen.

MAAVIILENNYS / MAAKYLMÄ / MAAVIILEÄ

Maalämpöpumppua voidaan käyttää myös viilennykseen käyttökustannuksiltaan lähes ilmaiseksi, asentamalla joko asennuksen yhteydessä tai jälkiasennuksena yhden tai useampia jäähdytysyksiköitä maalämpöpumpun mallista riippuen.

Maakylmään käytettävien viilennyslaitteiden avulla voidaan myös hyödyntää ylimääräinen lämpö asunnon sisätiloista käyttöveden lämmitykseen kesällä. Hukkalämpöä voidaan käyttää myös asunnon lämmitykseen lämmityskauden alussa.

MAALÄMPÖPUMPUN VALINTA

Maalämpöpumppujärjestelmä on suunniteltava kokonaisuutena. Huolellinen suunnittelu sekä ammattitaitoinen maalämpöpumpun asennus ovat hyvin toimivan maalämpöpumppujärjestelmän edellytyksiä. Myös lämmönkeruupiirin ja lämmönjakoverkoston mitoittaminen vaikuttavat maalämpöpumpun ominaisuuksien lisäksi maalämpöpumppujärjestelmän tehokkuuteen.

Normaaliin käyttöveden tarpeeseen voidaan valita käyttövesivaraajalla varustettu maalämpöpumppu, mutta jos veden tarve on suurempi, valitaan maalämpöpumpun rinnalle erillinen varaaja.

Rakennuksen tilojen ja käyttöveden lämmityksen vaatima vuotuinen energiamäärä mitoittaa lämmönkeruupiirin ja antaa suuntaa lämpöpumpun tarvitsemalle teholle.

Maalämpöpumpun lämmönkeruuputkisto on silti syytä mitoittaa hiukan suuremmaksi kuin mitä sen laskennallinen pienin tarve on. Näin saadaan nostettua lämmönkeruunesteen lämpötilaa ja lämpöpumpun hyötysuhdetta sekä vähennettyä kaivoveden jäätymisriskiä lämpökaivoa käytettäessä.

Maalämpöpumppu mitoitetaan joko täys- tai osateholle. Maalämpöpumppu joka on mitoitettu osateholle kattaa 60–80 % lämpötehon huipputarpeesta ja sen energiantuotto on 95–99 % vuotuisesta energiamäärästä. Loppuosan energiasta tuottaa usein lämpöpumpun varaajaan asennettu sähkövastus. Sähkövastuksella tuotettu sähköteho on kuitenkin merkittävästi pienempi, kuin se määrä energiaa mitä suurempi kompressori olisi vuodessa kuluttanut enemmän. Maalämpöpumppu joka on mitoitettu täysteholle kattaa kaiken energiantarpeen kovimmillakin pakkasilla ilman lisävastuksia.

Maalämpöpumpun tehon valintaan sekä porakaivon syvyyteen ja määrään vaikuttavat monet tekijät, kuten sijainti Suomessa, talon tilavuus sekä energian tarve. Maalämpöjärjestelmää suunnitellessa on syytä ottaa yhteyttä asiakaspalveluumme, jotta saat varmasti oikeat laitteet oikeaan käyttötarkoitukseen.